Näin teet koukuttavia opetussisältöjä – 10+1 vinkkiä

Kehno oppimissisältö saa innokkaimmankin oppijan hyytymään. Miten teet sisältöjä, joista aikuiset innostuvat, ja mikä tärkeintä, oppivat uutta?

Kymmenen minuutin videota koukuttavat paremmin kuin yksi kymmenen minuutin video. Nettivideoiden lainalaisuudet pätevät myös oppimiseen, joten jos oikeasti haluat kannustaa ihmisiä oppimaan, käännä katse mikro-oppimiseen ja mikrosisältöihin. Kuten aiemmin jo totesimme, jatkuva oppiminen on tärkeää muutoksen edistämiselle ja sitä kautta bisnekselle.

Mikä ja miksi mikro-oppiminen?

Lyhyet oppimissisällöt, englanniksi microlearning content, ovat yleinen lähestymistapa aikuisiällä oppimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisältöjä tarjotaan pieninä annoksina, esimerkiksi infograafina, lyhyenä tekstinä tai videona. Pieniä oppimissisältöjä voi kuitenkin olla lukumäärällisesti paljon.

Mikrosisältö madaltaa aikuisten kynnystä tarttua toimeen ja aloittaa oppimisprosessi. Mikro-oppimisella voi omaksua asian kuin asian. Mikrosisällön avulla voidaan myös pilkkoa valtavat asiakokonaisuudet tiiviiksi osakokonaisuuksiksi ja helpottaa näin oppimista.

Kulutamme nykyisin sisältöä hyvinkin sirpalemaisesti ja oppimisen pitää tietyiltä osin seurata tätä trendiä. Usein työhön liittyvän oppimisen pitäisi myös tapahtua työpäivän aikana, eikä välttämättä toivota, että tekijät käyttäisivät oppimiseen valtavasti aikaa kerralla.

Kun suunnittelet oppimissisältöjä, kannattaa päästää irti perinteisistä oppimiseen liittyvistä koulunpenkkimielikuvista ja miettiä, miten itse oppisit parhaiten kaiken infohälyn keskellä. Tärkeää on kuitenkin huomioida, ettei naposteltava tieto saisi olla tästä huolimatta pirstaleista höttöä, vaan laadukkaasti konseptoitu ja mietitty kokonaisuus.

Päästä irti perinteisistä oppimiseen liittyvistä koulunpenkki-mielikuvista ja mieti, miten itse oppisit parhaiten kaiken infohälyn keskellä.

Mikrosisällöt eivät myöskään tarkoita asioiden yksinkertaistamista tiedon kustannuksella tai sitä, että oppijoita aliarvioitaisiin. Päinvastoin, mikro-oppiminen sopii mainiosti juuri vaikeasti ymmärrettäviin asioihin. Kyse on siitä, että laajoista, monimutkaisista asioista tehdään helposti lähestyttäviä ja kulutettavia sisältöjä.

Laajoista, monimutkaisista asioista tehdään helposti lähestyttäviä ja kulutettavia sisältöjä.

Esimerkki: Kuinka paljon tiedät ydinpommeista? Jep, ydinpommeista. Tiedät varmaan kouluajoilta melko paljon niistä ja ehkä lisätietosi perustuvat elokuviin. Minä opin tästä videosta aivan valtavasti ydinpommeista (myös asioita, mitä en olisi ehkä toivonut tietäväni). Video käyttää erinomaisia kirjoittamisen tehokeinoja (”People just like you”), se on käsikirjoitettu taidolla vaikeasta aiheesta, visuaalisesti näyttävä, tarpeeksi lyhyt ja siinä on selkeä Call to Action.

10+1 vinkkiä mikrosisältöihin

  1. Pidä tarinasta kiinni ja kuljeta yleisöä loogisesti

Ennen oppimissisältöjen laatimista, sinulla pitäisi olla melko vahva näkemys siitä, mitä oppimisella halutaan saavuttaa. Mikä on se tulevaisuus, jota kohti kuljette yrityksenä ja jota oppimisella tavoitellaan? Tarina saa olla laaja, eikä sen tarvitse olla yksinkertainen, mutta sen pitäisi olla johdonmukainen. Vie oppija oppimissisällöstä seuraavaan loogisessa järjestyksessä. Jos oppiminen tähtää muutokseen, sen taustalla pitää olla suurempi kulttuurimuutos yrityksessä. Tätä muutoksen tarvetta ja syntyä pitää kommunikoida selkeästi ja säilyttää kirkkaana mielessä.

  1. Rajaa aiheita

Jos valitset lähestymistavaksi mikro-oppimisen, et voi käsitellä yhdessä oppimissisällössä kaikkea. Metodilla voi opettaa todella laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten innovaatiokulttuuria tai inbound-markkinointifilosofiaa, mutta se tapahtuu pienissä osissa.

  1. Selkokieli

Asiantuntijakieli ja yritysjargon ei herätä tunteita oikeastaan kenessäkään. Tähtää ihmiseltä ihmiselle -tyyppiseen tone of voiceen ja panosta selkokieliseen sisältöön. Älä kuitenkaan väheksy ihmisten tietotaitoa – tunne siitä, että pidetään typeränä, saa oppijan sulkemaan korvansa nopeasti.

  1. Konkreettiset esimerkit

Kun kerrot jostain teemasta, linkitä se oikean elämän esimerkkeihin. Muistamme asiat paremmin, jos tunnistamme ilmiön jostakin tutusta kontekstista ja yhdistämme ilmiön suoraan omaan elämäämme.

Esimerkki: Haluan opettaa sinulle alustataloudesta! Se saattaa kuulostaa aluksi vähän hähmäiseltä. Jos osaan selittää sinulle, että käytät alustatalouspalveluita arjessasi jatkuvasti, kuten vaikka AirBnB:tä, todennäköisemmin väylä oppimiseen on avattu.

  1. What’s innit for me?

Kuten totesimme edellisessä oppimiseen liittyvässä blogissamme, ”tämä on tärkeää” -lähestymistapana ei motivoi. Kun tunnet yleisösi, tiedät, miten heitä motivoidaan, mikä heitä ajaa. Asiantuntijalta toiselle -lähestymistapa voi olla pelastuksesi. Voisivatko asiantuntijat itse kertoa, miten aihe koskettaa alaa jo? Näin aihe linkitetään luontevasti kuuntelijan omaan arkeen.

  1. Sisältö edellä kohti formaattia

Näyttävät alustaratkaisut saattavat innostaa oppijat sisällön pariin, ja teknologialla voi erottautua, luoda motivaatiota ja madaltaa oppimiskynnystä. Keinoista kiihdyttää oppimista (pelillistäminen, palkitseminen, kilpailu, intuitiivisuus, helppokäyttöisyys) voisi kirjoittaa ja onkin kirjoitettu monia juttuja. Mutta jos itse oppimissisältö on hutaisten tehty, yleisö karkaa. Ratkaisuja kannattaakin miettiä sisällön kannalta. Laadukas sisältö on kaikkein tärkeintä oppimisen kannalta.

  1. Herätä luottamusta johdonmukaisuudella

Väitän, että sama konsepti, sisältöjen yhtenäinen muoto ja toistuvuus herättää oppijassa luottamusta. Oppija voi keskittyä olennaiseen eli oppimiseen kun hänen ei tarvitse arvailla, onko seuraava oppimissisältö kenties massaluento tai interaktiivinen peli.

Ajan kuluessa varsinkin sisällön formaattia kannattaa optimoida ja kokeilla uutta datan ja käyttäjäpalautteen pohjalta. Sisältöjen hiominen vie hieman aikaa ja vaatii käyttäjädataa, joten se vaatii myös kärsivällisyyttä. Mikään ei koskaan ole tietenkään valmista. Luottamus siihen, että sisältö on kuluttamisen arvoista joka kerta ja konsepti tuttu, kuitenkin auttaa oppijaa. Laadukas sisältö vaatii oivallusta ja työtunteja.

  1. Huomioi eri tavat oppia

Hyvässä sisältösuunnittelussa otetaan huomioon eri oppimisen keinot. Parhaimmillaan oppimiskokonaisuus sisältää monia eri sisältöformaatteja. Samassa kokonaisuudessa käytetään näin erilaisia oppimisen tapoja, jotka antavat erilaisille oppijoille mahdollisuuden sisäistää asia. Joku haluaa lukea, joku kuunnella, ja joku katsella. Toki tutkimusten mukaan suuri enemmistö on visuaalisia oppijoita, joten visuaalisuuteen kannattaa panostaa. Toisaalta esimerkiksi podcastit ovat jatkuvasti lisänneet suosiotaan, joten vaikkapa videon ääniraitaa kannattaisi tarjota myös kuuntelutiedostona. Kustannustehokasta on jo suunnitteluvaiheessa pohtia, miten samasta sisällöstä saisi muokattua helposti erilaisia formaatteja.

Esimerkki: HubSpot käyttää mikro-oppimissisältöjä tarjoamissaan kursseissa. Kurssit ovat videomuotoisia, mutta niiden ohessa tarjotaan usein videon transkripti, lyhyitä testejä ja esimerkiksi videoissa nähdyt slidet, e-bookkeja ja niin edespäin.

  1. Älä väheksy hauskuutta

Kokemukseni mukaan aikuiset eivät ole oppimisessa kovin erilaisia kuin lapset. Visuaalisuus ja huumori ja se, että oppiminen on hauskaa toimii muksusta mummoon. Hauskuus ei tarkoita (vain) vitsien lohkaisuja, vaan se voi yhtä hyvin tarkoittaa ystävällistä ja helposti lähestyttävää äänensävyä. Aikuisena oppiminen, myös töissä, on usein ”ylimääräistä” muiden tehtävien ohella (se pitäisikö näin olla, on toinen kysymys). Hampaat irvessä oppiminen ei näin ollen innosta ja motivoi.

  1. Äläkä tunteita ja tarinoita

Vanhan viisauden mukaan ihmiset muistavat tarinat 20 kertaa faktoja paremmin. Tarinallistaminen välineenä onkin oppimisympäristöissä turhan vähän hyödynnetty työkalu. Tarinoiden keinot (hahmot, konflikti, ratkaisu) auttavat oppijoita muodostamaan tunnesiteen sisältöön. Tunteet saavat meidät tarkkaavaisemmiksi ja sitä kautta oppimaan ja muistamaan asioita paremmin.

+1. Mikro-oppiminen ei poista tarvetta muihin oppimismalleihin

Vaikka mikro-oppimisesta on moneen, et ehkä haluaisi aivokirurgia, joka on vain katsellut lyhyitä videoita aiheesta. Okei, ääriesimerkki, mutta syväoppimiselle ja vuosien koulutuksille on paikkansa. Mikro-oppimisella voi opettaa laajoja kokonaisuuksia, mutta sitä kannattaa täydentää muilla oppimismalleilla, kuten kursseilla, tutkinnoilla ja koulutuksilla.

Mikro-oppimista ajaa yrityskulttuuri. Opimme jatkuvasti uutta, mutta kulttuuri ohjaa meitä havainnoimaan oppimaamme työssämme ja ottamaan opitut keinot käyttöön jouhevasti.

Yay: Helpoksi tehty oppiminen, tiedon napostelu, mieluummin vähän laadukasta sisältöä kuin paljon huonosti tehtyä, tunteet, samaistuttavuus, konkreettisuus, vertaisoppiminen, johdonmukaisuus, ihmiseltä ihmiselle -tone of voice.

Nay: Jargon, uhkaavan laajat kokonaisuudet, ylätason höttö, ylhäältä-alas, epäjohdonmukaisuus, kuten samasta asiasta puhuminen eri termeillä.

Onko yrityksesi muutoksen edessä? Innostaisivatko mikro-oppimissisällöt organisaatiosi työntekijöitä oppimaan ja muuttamaan totuttuja työn tekemisen tapoja? Ota yhteyttä Susannaan  ja toteutetaan teille sopiva oppimiskokonaisuus.