Tietovuoto valottaa Googlen salaista algoritmia –  Mitä markkinoijan tarvitsee tietää toukokuun 2024 Google-vuodosta?  

Iso määrä Google hakualgoritmin rankkausmekanismeja koskevaa sisäistä dokumentaatiota on vahingossa vuotanut julkiseksi. Vuodon laajuuden takia tarina kehittyy vielä. Jo nyt vaikuttaisi kuitenkin olevan selvää, että Googlen julkilausumat periaatteet sivustojen rankingiin vaikuttavista tekijöistä eivät todellisuudessa vaikuta rankingiin vaan korkeintaan korreloivat sen kanssa. Nämä tekijät on hyvä huomioida, kun asettaa tavoitteita hakukoneoptimoinnille.

Mitä on tapahtunut?

Maanantaina 27.5. arvostettu SEO-guru (tai omasta mielestään entinen SEO-guru, koska on vaihtanut alaa) Rand Fishkin julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän kertoo ilmeisesti vahingossa tapahtuneesta tietovuodosta. Tietovuodossa Googlen hakua kehittävän tiimin sisäistä dokumentaatiota rajapinnan toimivuudesta oli laitettu jakeluun GitHub-palveluun.

Aineistoa on peräti 2500 sivun verran. Niinpä on ihan ymmärrettävää, että vuodon kokonaiskuva kehittyy vielä tulevina päivinä ja viikkoina. Toistaiseksi iPullRankin Mike Kingin katsaus vuodon sisältöön lienee yksityiskohtaisin analyysi vuodosta.

Materiaali toimitettiin Fishkinille julkaistavaksi, koska hänellä on edelleen valtavasti uskottavuutta SEO-piireissä. Tietovuodossa ei nyt julkisuudessa olevilla tiedoilla ole syytä epäillä mitään rikosta. Asian uutisarvo ei siis liity siihen, että Googlelta olisi vuotanut tietoja.

Tietovuoto on kiinnostava, koska dokumentaation perusteella voidaan päätellä, että Google sanoo yhtä ja tekee toista.

Mikä on tietovuoden merkitys?

Taustatietona on hyvä ymmärtää, että hakukoneoptimointipiireissä on pitkään kyseenalaistettu Googlen julkilausumia sivujen rankkautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Kritiikki on vain voimistunut Helpful Content Update (HCU) -algoritmipäivityksien jälkeen. Uusin päivitys julkaistiin maaliskuussa 2024.

Muutamia esimerkkejä HCU:n vaikutuksista:

Kritiikkiä Googlea kohtaan ovat esittäneet äänekkäimmin maailman mittakaavassa pienet julkaisijat, joiden mukaan Google ei kohtele sivustoja reilusti vaan painottaa suuria julkaisijoita. Yleensä näiden pienempien sivustojen ja yritysten liiketoimintamalli on rakennettu hakukoneliikenteen varaan, joilloin he myös nopeammin reagoivat muutoksiin algoritmissa ja pyrkivät tekemään juuri niin kuin Google sanoo. Tuloksetta.

Ja tässäpä ristiriita, jonka tietovuoto konkretisoi. Tai oikeastaan ristiriitoja.

Ristiriita #1: E-E-A-T

Google esimerkiksi sanoo arvostavansa uniikkia, aitoihin kokemuksiin perustuvaa, asiantuntevaa sisältöä, jonka luotettava lähde julkaisee. Google sanoo käyttävänsä Expertise–Experiense–Authority–Trustworthiness (E-E-A-T) -periaatteita sisällön arvottamiseen.

Kuten yllä olevista esimerkeistä näkee, näitä periaatteita noudattaneet julkaisijat ovat kuitenkin kärsineet merkittävästi uusiempien algoritmipäivitysten myötä. Vaikka tietovuoden datan purku on kesken, vaikuttaa siltä, että EEAT-periaatteet eivät todellisuudessa ole rankingiin vaikuttavia tekijöitä. Ne tosin saattavat jossain määrin korreloida hyvin rankkautuvien sivujen kanssa.

Ristiriita #2: klikkidata

Google on myös sanonut, että klikit eivät vaikuta rankingeihin. Googlen edustajat  tosin olivat joutuneet Googlen määräävää markkina-asemaa koskevassa oikeudenkäynnissä myöntämään, että klikkidataa hyödynnetään rankingeissa.

Käytännössä kyse on siis siitä, parantaako Google sellaisten sivujen näkyvyyttä, joita eniten klikataan ja joilla käyttäjät viettävät eniten aikaa klikin jälkeen. Ja vaikka Googlen edustajat ovat sanoneet, että klikit ja klikin jälkeen tapahtuvat asiat eivät vaikuta hakutuloksiin, niin vuodon perusteella ne selvästi vaikuttavat. Navboostiksi kutsuttu klikkejä seuraava ranking-järjestelmä vaikuttaa olevan kriittinen algoritmin toiminnalle.

Ristiriita #3: uudet sivustot

Googlen mukaan vasta julkaistuja sivustoja ei syrjitä rankingissa. No, tietovuoden algoritmistä kuitenkin paljastui attribuutti nimeltä hostAge, joka asettaa uudet sivustot “hiekkalaatikkoon”. Tavoitteena tietysti estää spämmiä.

Ristiriita #4: Chromen data

Chrome on maailman suosituin selain. Niinpä sen kautta Googlella on mahdollisuus kerätä huomattavat määrät dataa käyttäjien liikkeistä internetissä. Google on sanonut, että dataa ei käytetä ranking-tuloksissa. Jälleen kerran, tietovuoto kuitenkin todistaa toisin.

Tässä muutamia pääkohtia. Vuodon mukaan Googlella on jopa 14 000 eri seurattavaa parametria (esimerkiksi boldatun tekstin määrä, tai oikeammin keskimääräinen fonttikoko), joten kaikkien niiden vaikutusta ei varmaan tiedä Google itsekään.

Tietovuodosta on selvinnyt mielestäni hyviäkin asioita. Esimerkiksi vaaleihin tai Covid-pandemiaan liittyvät viralliset sivustot saattavat saada whitelistauksen, jolloin niitä nostetaan hakutuloksissa ylöspäin. Tämä voi olla ihan hyvä keino taistella valeuutisia vastaan.

Mitä seuraavaksi, eli miten vuoto vaikuttaa hakukoneoptimointiin jatkossa?

Yleisesti ottaen tarvittavat muutokset hakukoneoptimointiin eivät välttämättä ole radikaaleja. Hakukoneoptimoinnin best practiset ovat jo pidempään olleet vähintäänkin hienoisessa ristiriidassa Googlen ohjeistuksien kanssa. Jos on aikaisemmin tuottanut arvokasta ja laadukasta, käyttäjiä palvelevaa sisältöä, niin ei ole tarvetta radikaaleihin muutoksiin.

Kuten Mike King pitkän analyysinsä päätteeksi toteaa: “After reviewing these features that give Google its advantages, it is quite obvious that making better content and promoting it to audiences that it resonates with will yield the best impact on those measures. Measures of link and content features will certainly get you quite far, but if you really want to win in Google long term, you’re going to have to make things that continue to deserve to rank. “

Periaatteena voi sanoa, että on entistä tärkeämpää saada klikkejä ja saada käyttäjät tekemään klikinjälkeisiä toimenpiteitä (oikeasti lukea sisältö, toinen klikki, videon katselu). Eli ensinnäkin keskittyä titleen ja tehdä siitä mahdollisimman houkutteleva. Sen jälkeen käyttäjäkokemuksen pitää olla timanttia, eli sivun latautua nopeasti, informaation oltava selkeää, oikeaa ja visuaalista.

Vahva brändi tietysti auttaa keräämään enemmän klikkejä. Tämä on huono uutinen aloittaville tai pienemmille toimijoille, jos kilpailukentällä on suuria ja tunnettuja pelureita. Hakukoneoptimointi ei silloin (jos muulloinkaan) kannata olla ainoa taktiikka, vaan samaan aikaan pitää luoda tunnettuutta, esim. somessa tai muualla.

Päivämäärät tuntuvat olevan tärkeitä, sillä dokumentoinnissa on useampia eri päivämääriä seuraavia muuttujia. Google arvottaa siis sisällön uutuutta, joten on hyvä pitää sisällöt ajan tasalla ja päivittää niitä säännöllisesti.

Kerromme mahdollisesti aiheesta lisää, kun uusia käänteitä selviää. Jos aihe kiinnostaa, kehotan tutustumaan (ajan kanssa) Rand Fishkinin ja Mike Kingin kirjoituksiin aiheesta.

Pysyt kärryllä muutoksista, kun tilaat uutiskirjeemme. Tietysti jos haluat keskustella hakukonenäkyvyyden parantamisesta, ota meihin yhteyttä. Tai ilmoittaudu tulevaan webinaariimme.