kokeile koodaamista

Sinunkin pitäisi kokeilla koodaamista

Digitalisaatio on aikamme pääpuheenaiheita ja teknologian edistysaskeleet vaikuttavat kaikkien elämään – halusi sitä tai ei. Koodaus on viimein löytänyt tiensä myös kouluihin, kun syksyllä 2016 uudistuneen opintosuunnitelman myötä peruskoululaiset tulevat ottamaan ensikosketuksensa ohjelmointiin. Mutta miksi on tärkeää tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus koodata ja mitä merkitystä tällä on tasa-arvolle?

Olin kuuntelemassa naisille suunnattua teknologia-aiheista paneelia. Keskustelun aikana ohjelmointialalla työskentelevä nainen ilmaisi huolensa siitä, että hän tuntee itsensä erilaiseksi miesvaltaisessa tiimissään. Ovathan naiset teknologia-alalla radikaalisti aliedustettu vähemmistö. Diversiteetin puute alalla voi johtaa siihen, että teknologia tarjoaa ratkaisuja vain yhden ryhmän ongelmiin – eihän ongelmia lähdetä edes ratkomaan, mikäli kukaan ei ole ensin tunnistamassa niiden olemassaoloa.

Paneelin aikana noussut kysymys koskettaa varmasti monia, sillä suurin osa tänä päivänä tehdystä työstä tapahtuu tiimeissä. Niissä lopputulos on riippuvainen yhteistyön toimivuudesta sekä tiimin jäsenten kyvystä ratkaista ongelmia yhdessä. Yksittäisen työntekijän tasolla luovuus ja onnistuneet ratkaisut syntyvät kokemuksen, motivaation ja omien ajatustaitojen kautta. Tiimitasolla ne rakentuvat tiimin jäsenten välisen synergian onnistumisesta, joka tuottaa yhteistyönä paremman lopputuloksen kuin mihin pelkällä yksilötyöllä yllettäisiin.

Miksi monenkirjavat tiimit menestyvät parhaiten?

Groupthink-teoria kehitettiin vuonna 1972 tiimityön tutkimiseen. Groupthink-ilmiö syntyy, kun ryhmä päätöksentekijöitä on liiankin samalla tasolla ja syntyy poikkeuksellisen vahva ja horjumaton yhtenäisyyden tunne. Ryhmä tulee tällöin sokeaksi vaihtoehtoisille ratkaisuille sekä kauaskantoisille ongelmanratkaisumenetelmille. Niinpä se tekee helposti vääriä päätöksiä tai ainakin keskinkertaisia suorituksia sekä syyllistyy helpommin stereotypiointiin ja omien näkemysten ylivertaistamiseen. Groupthink-teorialla on selitetty esimerkiksi NASA:n surullisen kuuluisan Challenger-sukkulan onnettomuutta. Sukkula räjähti vain muutama sekunti sen laukaisun jälkeen ja aluksen koko miehistö menehtyi.

Syntyvätkö huipputulokset sitten loistavien yksilöiden henkilökohtaisten ratkaisujen kautta? Luovuushan on kautta historian liitetty nerouteen – eli ihmisiin, jotka ovat syntyneet luoviksi ja keksivät innovatiivisia ratkaisuja ainoastaan lahjakkuutensa takia. Ikävä rikkoa tätä haavekuvaa, mutta tutkimustiedon perusteella avain innovointiin on erilaisuus, eivät geenit.

Tutkimukset todistavat, että tiimeissä, joissa kriittisyyttä ja rakentavaa väittelyä kannustetaan, tulokset ja ratkaisut ovat luovimpia. Kriittisyyden salliminen antaa tiimin jäsenille mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle ongelman pinnan alle ja keksiä kollektiivisia ideoita, jotka eivät ole yhtä ennustettavia kuin silloin, kun korkea koheesio on vallalla. Merkityksellisin luovuus ja muutosvoima syntyvät, kun ryhmä joko ajattelee täysin uutta kehikkoa ongelmanratkaisuun tai löytää suunnitelmasta virheen, jota kukaan muu ei ole huomannut aikaisemmin.

Koodauksella uusia työkaluja monipuoliseen ongelmanratkaisuun

Teknologiauskovaisten mukaan lähes jokaiseen pulmaan on pian kehitetty teknologiaa hyödyntävä ratkaisu. Hyppäämme Uberiin taksin sijaan, Wolt tuo illallisen pöytäämme Saarioisten äitien puolesta ja hoidamme pankkiasiamme kätevästi älypuhelimella aamumetrossa. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, ovat kaikki mainitut varsin yksinkertaisia palveluita pieniin arjen ongelmiin.

Olen viime aikoina ottanut osaa naisille suunnattuihin koodaus- ja teknologiayhteisöihin sekä toiminut vapaaehtoisena The Shortcut -nimisessä yhteisössä, jossa opetan koodausta maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Näiden yhteisöjen tarkoitus on innostaa jäseniään ottamaan osaa teknologian luomiseen ja kehittämiseen eikä vain sen passiiviseen kuluttamiseen. Kun ongelmia on jo alkulähteillä tarkastelemassa enemmän silmäpareja, ala monimuotoistuu ja syntyy enemmän ratkaisuja helpottamaan arkea teknologian avulla.

Tästä syystä on tärkeää nähdä erilaisuus tiimin toimivuutta tukevana voimavarana. Konflikteja ei tule ajatella huonon ryhmähengen indikaationa, vaan positiivisena törmäyksenä, josta voi syntyä vieläkin parempia ratkaisuja. Luovuus ja innovaatio eivät synny konsensuksesta, vaan ne ovat tiimin jäsenien erilaisuuden tulos ja tästä syystä teknologia-alaa on tärkeää monipuolistaa. Jokaisen ei tarvitse olla ammattiohjelmoija, mutta koodauksen kautta voi oppia täysin uusia ongelmanratkaisumalleja sekä tapoja ymmärtää muuttuvaa maailmaa.

Pauliina Solanne

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Puhdas teksti

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang rel target title> <em> <strong> <cite>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.