kahvi

Lähes täydellinen opas työharjoitteluun

Moni tähän blogiin otsikon perusteella eksynyt varmasti tuskailee kiinnostavan harjoittelupaikan löytämisen problematiikan kanssa. Onneksi löysit tänne, voinhan kolmen kuukauden harjoittelun suorittaneena ja tämän jälkeen vakituisen työpaikan napanneena kutsua itseäni todelliseksi harjoitteluekspertiksi. Tai, no, tiedän aiheesta ainakin jotain. Tässä siis muutamia asioita, joista on toivottavasti apua harjoittelun suunnittelussa.

Millaista harjoittelu on?

Vaikka yleisen käsityksen mukaan harjoittelu sisältää lähinnä kahvin keittämistä ja kopiokoneen kyttäämistä, se voi olla paljon muutakin. Ainakin täällä Paper Planesissa pääsin heti tekemään oikeita hommia, ja kesän aikana ehdin kirjoittaa blogipostauksia mökkeilystä, käymään Asuntomessujen lehdistötilaisuudessa ja tutustumaan Adobe Experience Managerin ihmeelliseen maailmaan. No okei, myönnettäköön, että harjoitteluun kuului tylsempiäkin työtehtäviä, kuten Twitter-tilien loputtomalta tuntuvaa hamuamista excel-taulukkoon (älä edes kysy), mutta suurimmaksi osaksi pääsin tekemään todella kiinnostavia juttuja.

Tietenkin myös työkavereilla on suuri vaikutus siihen, minkälaista harjoittelussa on. Heidän kanssaanhan vietetään lähes puolet valveillaoloajasta, varsinkin, jos työpaikalla on vain yksi iso työpöytä. Onneksi Paper Planesin tyypit ovat kaikki tosi mukavia, rentoja ja hauskoja (ja ei, kukaan heistä ei pakottanut minua kirjoittamaan tätä lausetta). Tämän takia töihin on kiva tulla, vaikka jokainen työtehtävä ei olisikaan maailman kiinnostavin.

Kaikilla ei tietenkään ole yhtä hyviä kokemuksia harjoitteluajastaan. Mutta jos onnistuu löytämään hyvän paikan, harjoittelu voi olla pakkopullan sijaan mielenkiintoista ja hauskaa. Kannattaa siis miettiä huolella, missä sen haluaa suorittaa.

Mutta miten ihmeessä voi saada hyvän harjoittelupaikan?

Hakemalla. Jos eteesi sattuu tupsahtamaan mahtava harjoittelutilaisuus, hae paikkaa heti. Hae, vaikka et olisikaan vielä ehtinyt uhrata työharjoittelulle puolikasta ajatustakaan. Ethän voi koskaan tietää, tarjoutuuko sinulle enää koskaan vastaavanlaista tilaisuutta. Itse sain tämän paikan raahautumalla väliviikolla pääaineeni englantilaisen filologian opiskelijoille suunnattuun työelämätilaisuuteen. Siellä esiintyi muun muassa muuan Ville Pelttari sisältötoimisto Paper Planesista esitellen tätä upouutta yritystä. Alasta kiinnostuneena päätin hakea harjoitteluun, ja tässä sitä nyt ollaan.

Useimmiten harjoittelua ei kuitenkaan tulla noin vain tarjoamaan, joten kannattaa lähettää hakemuksia kaikkiin kiinnostavilta vaikuttaviin paikkoihin. Avoimiakin. Harjoittelupaikkoja ei nimittäin välttämättä edes ilmoiteta missään, vaan yritykset saattavat valita harjoittelijan vain, jos sopiva sattuu kohdalle. Hakemuksia saattaa kuitenkin tulla roppakaupalla, joten siihen kannattaa todella panostaa. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut kirjoittamisesta, näytä taitosi rustaamalla erinomaisen upea ja kielivirheetön hakemus.

Eikä kannata jäädä loputtomiin miettimään, oletko vielä henkisesti valmis tai onko sinulla tarpeeksi kokemusta. Ei minullakaan mielestäni ollut. Harjoitteluun tullaan oppimaan. Tärkeintä on, että sinussa on potentiaalia. Vanha viisaus pätee siis edelleen: aina kannattaa yrittää.

Entä sitten kun olen jo päässyt harjoitteluun? Miten loihtia harjoittelupaikasta vakituinen työpaikka?

Osoita kiinnostusta alaa kohtaan – jos siis olet oikeasti kiinnostunut siitä. (Ja jos et ole, miksi ihmeessä haluaisit jatkaa työpaikallasi?) Kyselemällä pääset paitsi oppimaan uusia asioita, osoitat myös työnantajallesi, että haluat työskennellä alalla jatkossakin. Siis että olet siellä oikeasti oppimassa, etkä vain haalimassa opintopisteitä ja pienehköä palkkaa.

Kysele, voitko tehdä lisää hommia. Joskus tekeminen loppuu kesken, mutta tällöinkään ei kannata suunnata loppupäiväksi YouTubeen tuijottamaan kissavideoita, vaan kysyä josko tehtäviä löytyisi lisää. Näin osoitat oma-aloitteisuutta ja voit jopa saada vaativampia ja kiinnostavampia nakkeja kontollesi.

Uskalla ottaa riskejä. Varsinkin luovassa työssä on tärkeää, että tekeleesi eivät jää keskinkertaisiksi. Älä siis pelaa täysin varman päälle. Jos sinulla on hulluja ideoita, yritä keksiä käyttökelpoinen tapa hyödyntää niitä. Harjoittelijan tekeleet menevät kuitenkin aina tarkastuksen läpi, joten kyllä sinulle kerrotaan, jos jokin menee ihan överiksi.

Jos et tiedä jotain, kysy. Muista, että olet vain harjoittelija. Tämä on hyvä tekosyy tietämättömyyteen, sillä sinun ei oleteta osaavan vielä kaikkea. Joskus joku tehtävä tai käsite tuntuu seniorimmalle työkaverille itsestäänselvyydeltä, joten hän ei tajua, että normi-ihminen ei siitä ole eläessään kuullutkaan. Ei kannata jäädä arvailemaan, vaan kysyä rohkeasti lisäselvitystä. Muutoin tuloksena voi olla jotain todella outoa.

Ole paras. Noeisunnytihanparastartteainakaikessaolla. Mutta tee aina parhaasi. Älä hätiköi tai tee töitä hutiloiden. Toisaalta, älä myöskään jää hiomaan tuotoksiasi loputtomiin. Kuten tästä voi arvata, työ on usein tasapainottelua deadlinejen ja perfektionismin välillä.

Lopuksi, muista pitää hauskaa. Vaikka harjoittelija yleensä onkin työpaikan toteemipaalun pohjimmaisena, ei tämä tarkoita sitä, että muut näkisivät sinut orjatyövoimana. Kyllä he haluavat, että sinäkin viihdyt. Ensimmäiseltä askeleelta muutkin ovat aikoinaan aloittaneet. Älä siis ota asioita liian vakavasti, vaan ota tästä ajasta kaikki irti.

Johanna Spoof

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Puhdas teksti

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang rel target title> <em> <strong> <cite>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.