visuaalisuus osana tarinaa

Kaikki kuvat eivät kerro tuhatta sanaa – valjastetaan visuaalinen sisältö taas osaksi tarinankerrontaa

Kuvituksen kerronnallinen potentiaali on tällä hetkellä alihyödynnetty sisältömarkkinoinnissa. Liian usein kuvitus on kaunista, mutta sisällötöntä. Muun sisällön tavoin myös kuvien tuottamisen tulisi olla jatkuva prosessi, sillä ajankohtainen, tekstiin suoraan kytkeytyvä kuva on helppo keino saada artikkeli tai päivitys erottumaan edukseen.

Yhä useampi yritys tuottaa omia sisältöjään ja panostaa tekstintuotantoon, mutta kuvilla on taipumus jäädä lapsipuolen asemaan. Kuvituksen hyödyt eivät ehkä aina ole yhtä ilmeiset kuin tekstin, ja siksi se tuntuu helpolta toteuttaa pienimmän vaivan kautta.

Usein vaikkapa blogiartikkelin kuvatarve ratkaistaan ostamalla kuvapankkikuva tai hyödyntämällä olemassa olevaa, kenties vuosien takaista brändikuvamateriaalia. Lukijaa kuitenkin palvelisi parhaiten autenttinen kuva, joka havainnollistaa jotain kirjoituksen kannalta keskeistä. Ehkä kuvasta voisi paljastua ihmiset kirjoituksen takana, tuotteet, joista kirjoitetaan, toimitilat, joissa yrityksen väki työskentelee… Jotakin elämänmakuista, kouriintuntuvaa ja ennen kaikkea tarinaa palvelevaa. Usein iPhone-räpsykin olisi katsojalle mielenkiintoisempi kuin kuvapankkikuva tai ylätason brändivalokuva.

Estetiikkaa funktionaalisuuden kustannuksella?

Sisältömarkkinoinnin puolestapuhujat rummuttavat jatkuvan tekemisen puolesta, ja tekstin lailla visuaalisen materiaalin tuotannon tulisi olla prosessi, ei kampanja. Kuva nimittäin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vain silloin, kun se kytkeytyy kontekstiinsa – eli tässä yhteydessä tekstiin. Ei vain käy järkeen, että tämän päivän ilmiöstä kertovaa tekstiä kuvittaa kuusi vuotta sitten otettu kuvapankkikuva.

Miksi sitten tarpeeseen tuotettu, aiheeseen suoraan liittyvä kuva on toistaiseksi niin harvinaista? Uskon, että pitkälti kyse on hiukan laiskanpulskeasta suhtautumisesta: geneerinen kuvitus on halpaa ja kivan näköistä. Pilkotaan tämä osiin:

1) Toimistojen ja asiakkaiden mielissä on sitkeästi ajatus siitä, että visuaalisen sisällön tuottaminen on aina kallista. Ajattelutapa ei kuitenkaan ole tätä päivää: Yleisö ei odota kaiken vastaantulevan sisällön näyttävän kullalta ja timanteilta – päinvastoin, rosoisuus otetaan helposti merkkinä aitoudesta ja ajankohtaisuus on usein tuotantoarvoja tärkeämpää. Elämme maailmassa, jossa Instagramin ja Periscopen tuokiokuvat ovat suositumpia kuin yhdenkään firman kalliilla tuotettu brändikuvapankki.

2) Geneerinen kuvitus voi olla esteettistä, mutta koreus saavutetaan sisällön kustannuksella: Kuvapankkikuva ei koskaan kerro mitään spesifiä. Brändikuva palvelee tässä mielessä hiukan paremmin lukijaa, mutta sekään soveltuu harvoin minkään ajankohtaisen aiheen kuvittamiseen.

Kuvitus takaisin hyötykäyttöön

Vaikka pyrin tässä kirjoituksessa madaltamaan rimaa yrityksen omien kuvien tuottamiseen, minusta ammattitaitoa ei korvaa mikään – on helppo keksiä lukemattomia esimerkkejä tilanteista, joissa serkunpojalla teettäminen voi ainoastaan johtaa huonoon lopputulokseen. En siis ole kännykkäräpsyjen esitaistelija, vaan kaihoan siirtymää kuvapankkikuvan sisältököyhyydestä kohti tarpeeseen tuotetun kuvan funktionaalisuutta ja aitoutta, tuotti kuvan sitten ammattilainen tai firman innokas kuvausharrastaja. Olen jopa valmis monessa yhteydessä tinkimään hiukan estetiikasta, jos sen kustannuksella saa kerronnallisuutta.

Toivoisinkin kovasti näkeväni lähitulevaisuudessa huomattavasti enemmän originaalikuvitusta yrityssisällöissä. Tuodaan työtapoja, ihmisiä, toimitiloja ja toimistokoiria osaksi sisältöjä visuaalisessa muodossa. Takaan, että ajankohtaisuus ja autenttisuus, olkoonkin vaikka hiukan rosoisesti ikuistettuja, kiinnostavat lukijaa enemmän kuin geneeriseen pukuun puettu, geneeristä pylväskaaviota osoittava, geneerisesti hymyilevä geneerinen kuvituskuvaihminen.

Joska Pyykkö

Sisältöstrategi

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Puhdas teksti

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang rel target title> <em> <strong> <cite>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.