invision word batman

InVision, Word ja Batman – Viisi syytä miksi toimistosi kirjahyllyyn kannattaa pinota sarjiksia

Sarjakuvia vaivaa stigma. Vaikka länsimainen sarjakuva on ollut enemmän ja vähemmän voimissaan parisataa vuotta Keltaisesta kakarasta lähtien, suuri yleisö alkoi ottaa sarjakuvat vakavasti vasta Art Spiegelmanin Mausin kaltaisten sarjakuvaromaanien myötä.

Termi ”graphic novel”, sarjakuvaromaani, keksittiin, jotta aikuisten olisi sosiaalisesti hyväksytympää tarttua sarjakuvakirjoihin.

Vuosia aikuisille sarjakuvan teoriaa, historiaa ja piirtämistä opettaneena yllätyn edelleen siitä, kuinka muuten paljon lukevat, luovat ja fiksut ihmiset eivät näe sarjakuvia kuin viihteenä. Dieettiversioina oikeille kirjoille. Sarjakuvien ylenkatsominen on kokonaisen taidemuodon väheksymistä, kaikkine nyansseineen. Harva tulee todenneeksi yhtä kategorisesti muista taiteen lajeista vastaavaa, esimerkiksi: ”Joo nuo elokuvat eivät oikein ole mun juttu…”

Yhtä paljon kuitenkin hämmästyn jatkuvasti siitä, kuinka kekseliäitä käyttötarkoituksia omat oppilaani keksivät omissa ammateissaan sarjakuvilleen. Sarjakuvista kun on yllättävää hyötyä työelämässä.

Niillä voi visualisoida ja selittää monimutkaisia kokonaisuuksia tai kiinnittää esityksien katsojien ja lukijoiden huomion. Sarjakuvamuotoon tehdyt manuaalit taas ovat parhaimmillaan mieleenpainuvia ja helppolukuisia.

Tänä päivänä kuvaa ja tekstiä ei voi erottaa toisistaan. Asiakasta palvelevien sisältökokonaisuuksien tyypillisin tunnusmerkki on se, että visuaalinen ja kirjallinen puoli ovat synteettisessä suhteessa toistensa kanssa ja tukevat toisiaan.

Tässä muutama syy siihen, miksi sinunkin kannattaa sijoittaa muutama sarjakuva firman kirjahyllyyn sekä tutustua sarjakuviin ja niiden tekemiseen.

1. Sarjakuvien kautta opit uniikkeja taitoja

Storytelling-koulutukset tuntuvat olevan muotia, ja sarjakuvat tukevat kerronnallista ajattelua mitä parhaimmalla tavalla.

Sarjakuvissa toisistaan irralliset kuvat ja teksti muuttuvat tarinaksi. Sarjakuvan tekeminen on siis oiva keino harjoitella tarinallisuuden hyödyntämistä, kun halutaan tehdä harmonisesti keskenään toimivia copy- ja kuvayhdistelmiä.

Toisaalta sarjakuvien lukeminen kehittää multimodaalista lukutaitoa ja silmä kehittyy niitä lukiessa: milloin tarina, kuva ja sanat ovat yhteydessä toisiinsa, milloin ne leijuvat irrallisena, milloin tarina on looginen ja etenee sujuvasti. Tämä taito on tärkeä esimerkiksi mainosvideoiden storyboardeja tehdessä.

2. Kuinka paljon on liikaa (tekstiä)?

Eräälle asiakkaalle t-paitaa rekrytointitapahtumaan suunnitellessani törmäsin samaan ongelmaan jatkuvasti: T-paitavitsin, aivan kuten strippisarjakuvan, pitää olla ytimekäs ja yhdellä silmäisyllä tajuttava.

Eräässä vanhassa Fingerpori-albumissa oli sarjakuvastrippi, jossa keksitty firma mainostaa sarjakuvaa käteväksi ja kiinnostavaksi keinoksi selittää tylsiä kokonaisuuksia. Yhtiö iskee alkuperäisen yritysjargonin puhekuplaan ja lisää sarjishahmon ”puhumaan” tekstin. Vitsi kuvaa harmittavan yleistä käsitystä sarjakuvista, jossa kuvat vain kuvittavat tekstiä.

Mitä enemmän sarjakuvia lukee ja mitä pidemmälle sarjakuvallisia taitojaan harjoittaa, sitä paremmaksi käsitys kuvien ja sanojen harmoniasta, kompositiosta kehittyy. Kuvitukset toki keventävät tekstejä, mutta ero varsinaisen sarjakuvan ja kuvituskuvan välillä on syvä. Eroa voisi verrata tekstin takana olevaan taustakuvaan ja esimerkiksi mainokseen, jossa tekstin ja kuvan yhdistelmästä muodostuu kokonaisuus – kumpikaan ei toimi ilman toista.

3. Sivistä itseäsi

Viime vuosina on ollut muodikasta elämöidä kuplista, joissa elämme. Näin ajatteleville sarjakuvat ovat mitä parhain tapa astua oman piirin ulkopuolelle ja tutustua uusiin kupliin.

Sarjakuvat ovat, kuten muukin kirjallisuus, ikkuna muihin maailmoihin. Visuaalisina olentoina identifioidumme usein vahvasti sarjakuvien henkilöihin. Toisaalta usein sarjakuvissa hahmojen taustan ja tarinan esittely käy notkeasti kuvien kautta, jolloin pääsemme hahmojen ”ihon alle” nopeasti.

Monet sarjakuvat toki tuovat historialliset, suuret tapahtumat ihmisen tasolle, mutta ne myös tekevät henkilökohtaisesta merkittävää. Tämän mekanismin ymmärtäminen on hyödyllistä hyvinkin monenlaisten tekstien kanssa painiville: Miten yksittäisestä tapahtumasta saa nostettua isompaan yleisöön vetoavan teeman?

comics-content-760x570

4. Piirtäminen auttaa keskittymään

Keskittymisen harhailu on aikamme kirous. Esimerkiksi sarjakuvien sijoittaminen Powerpoint-esityksiin saa katsojat heräämään tuijotteluhorroksestaan.

Myös piirtäminen tekona on yhdistetty parempaan keskittymistaitoon. ”Doodling”, duudlailu, eli päämäärätön luonnostelu esimerkiksi luennoilla ja kokouksissa auttaa keskittymään ja muistamaan puhuttuja asioita paremmin. Slaavikyykkyjen sijaan seuraavan kokouksesi agendalla kannattaa siis olla suttupaperille piirtelyä.

5. Luovuus kukkimaan!

Yksinkertaisesti ilmaistuna: kaikenlainen luova tekeminen ruokkii luovuutta.

Usein tuntuu unohtuvan, että esimerkiksi copywriterien työssä on todella vahva luova puoli ja sitä kannattaisi jumpata myös muiden taiteiden avulla. Ei ole hippeilyä todeta, että luovien mehujen virtaaminen auttaa varsinkin uuden ideoinnissa todella paljon. Itselle tuntemattomaan sarjisalbumiin tarttuminen kirjakaupassa voi parhaimmillaan haastaa omaa visuaalista käsitystä sekä tuoda uusia ajattelutapoja vanhojen rinnalle.

Siitä huolimatta, että sarjakuvista on moninaista ja ainutlaatuista hyötyä työelämässä, täytyy myös muistaa, että niiden lukeminen on yksinkertaisesti hauskaa. Parhaimmillaan tavoitteeton piirtäminen myös rentouttaa. Kokemukseni mukaan sarjakuvien maine ei-vakavasti otettavana taidemuotona voi myös auttaa niiden tekemisessä. Monilla on piirtämisestä hyvin dualistinen käsitys – joko ”osaat piirtää” tai sitten et. Lohdullista on, että sarjakuviin riittää puhekupla ja peruna-ukot. Tarina, loogisuus ja juoni ovat paljon tärkeämpiä tekijöitä kuin Jim Leen piirtotaidot.

Innostuitko?

Mene kurssille (psst. Sarjakuvakeskus järjestää myös yksityistunteja yrityksille)
Suosi kivijalkakauppaa ja osta sarjiksia
Käy Pohjois-Euroopan suurimmilla festareilla Helsingissä
Lue klassikkosarjakuvaa netistä
Lue syväluotaavaa analyysiä maailman tilasta sarjakuvajournalismin keinoin

Kirjoittaja on opettanut sarjakuvan teoriaa, historiaa ja piirtämistä Alaskassa ja Helsingissä.

Kaisa Leino

Kaisa Leino

Sisältösuunnittelija

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Puhdas teksti

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang rel target title> <em> <strong> <cite>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.