5 elintärkeää oppia arvostetusta Confab 2019 -sisältökonferenssista

Yksi sisältöalan tärkeimmistä konferensseista, Confab, järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa Yhdysvaltojen Minneapoliksessa. Vuosien varrella sisältöguru Kristina Halvorsonin perustama tapahtuma on vetänyt puoleensa yli 10 000 alan ammattilaista käyttöliittymäsuunnittelijoista sisältöstrategeihin. Myös paperilennokit lähtivät tänä keväänä legendaksi muodostuneeseen tapahtumaan kuulemaan alan uusimmista työkaluista, ilmiöistä ja tulevaisuuden visioista.

Mitä sitten opimme tässä amerikkalaista innostusta huokuvassa tapahtumassa? Tässä 5 tärkeintä Confab 2019 -oppia tapahtumaan osallistuneelta sisältösuunnittelijaltamme Sanna Tolmuselta:

1. Sisällöt ovat vallan välineitä

Tänä vuonna Confabin näkyvimpiä teemoja olivat eettisyys ja valta. Se, miten ilmennämme maailmaa sisällöissä, ei vain kuvasta maailmaa vaan aktiivisesti muokkaa sitä.

Niin sivustojen arkkitehtuuri, tiedon saavutettavuus kuin sanavalintammekin ovat vallan välineitä. Mille asioille annetaan näkyvyyttä, kuka pääsee sisältöihin käsiksi, voimaannuttavatko sisällöt vai marginalisoivatko ne? Journalismissa ja mainonnassakin nämä näkökulmat ovat olleet valokeilassa jo pitkään. Mikä sitten erottaa tämän keskustelun aiemmasta? Ero syntyy siitä, miten sisältötyö määritellään.

Sisältötyö terminä on varsin laaja. Confabin puhujien kirjo chatbot- ja UX-asiantuntijoista informaatioarkkitehtuurispesialisteihin kuvasti tätä hyvin. Sisältötyö nähdään samaan aikaan suhteellisen uutena alueena ja toisaalta monia vanhoja rooleja yhdistävänä terminä.

Kun sisältöammattilaisuus vakiintuu nykyisessä laajassa muodossaan, sisältöjen valta ja eettisyys nousevat keskusteluun aiempaa laajemmin. Confabissa sisältyötä tekeviä kannustettiin pohtimaan aktiivisesti omia valintoja työssään, koska tätä työtä tekevillä on aitoa valtaa – ja on meistä jokaisesta kiinni, miten käytämme sitä.

Aiheesta puhui mm. Marchae Grair esityksessään Centering the margins in digital spaces.

2. Mikrosisällöt lisääntyvät

Mikrosisällöt nousivat esille Confabissa useissa esityksissä. Mikrosisällöt viittaavat yksinkertaisuudessaan pieniin sisältökokonaisuuksiin, joihin törmäämme esimerkiksi erilaisissa push-viesteissä ja käyttöliittymien ohjausteksteissä.

Microcopy Slackissa

Digitaalisten ympäristöjen määrä lisääntyy, mutta ihmisten aika tai keskittymiskyky eivät. Niinpä mikrosisältöjen rooli nousee yhä suuremmaksi. Nämä pienet, informoivat, ohjaavat ja viihdyttävät sisällöt vaativat suunnitelmallista työtä. Tiukasti rajattu tila sisällölle on käytettävä tehokkaasti, joten sisällön tavoitteen on oltava kristallinkirkas. Parhaat mikrosisällöt ovat usein iteroinnin ja testaamisen tulosta.

Alexa Apallas

Aiheesta puhui mm. Alexa Apallas esityksessään Micro-content, macro results: How sweating the small stuff improves customer engagement and retention.

3. Käyttäjälähtöinen sisältötyö vaatii dataa

Resepti tulokselliseen sisältötyöhön lähtee aina liikkeelle käyttäjistä – heidän tarpeistaan, haasteistaan ja toiveistaan. Datan kerääminen ei riitä, vaan dataa on myös käytettävä systemaattisesti. Confabissa tämä viesti kulki vahvana läpi esitysten.

Jos sisältötyö ei lähde liikkeelle käyttäjätutkimuksesta, teemme päätöksiä tiedon sijasta oletusten perusteella. Päädymme luomaan sisältöä itsellemme, rakentamaan sivustoarkkitehtuurit sisäisten rakenteiden mukaan tai kertomaan varmuuden vuoksi kaikesta kaiken.

Vain tutkimuksen avulla voidaan määritellä dataan pohjaavat sisältökriteerit, jotka ohjaavat sekä vanhan sisällön arviointia että uuden tekemistä. Datan ja tutkimustiedon käyttö poistaa sisältötyöstä mututuntuman, auttaa välttämään turhat mielipiteiden taistot ja standardoi sisällön.

Holly Munson

Aiheesta puhui mm. Holly Munson esityksessään Building a data-driven content strategy: Connecting content audits and user research.

4. Helppolukuisuus on palvelus kaikille

Kuulimme tapahtumassa lukuisia loistavia puheenvuoroja helppolukuisuuden puolesta. Tässä pari näkökulmaa, jotka on hyvä pitää mielessä:

1. Esteettömyys = Käyttäjäystävällisyys

Esteetön sisältö on rakenteeltaan selkeä, eikä kikkaile. Esteetön sisältö käyttää informoivia väliotsikoita, eikä viljele jargonia. Kuulostaako tutulta? Tiedon esteettömyyttä ajatellen tuotettu sisältö ei eroa juurikaan käyttäjäystävällisestä sisällöstä.

Kansainvälisessä maailmassa tietyllä kielellä tuotetut sisällöt palvelevat usein myös ihmisiä, jotka eivät puhu kyseistä kieltä äidinkielenään. Helppolukuisuus on siis tärkeää tästäkin näkökulmasta. Myös automaattiset sivukäännökset osuvat paremmin kohdalleen, kun sisältö on selkeä ja ytimekäs. Käyttäjäystävällinen sisältö palvelee kaikkia.

Sarah Richards

Aiheesta puhui mm. Sarah Richards esityksessään Accessibility is usability.

2. Helposti luettava = Enemmän totta

Sisällöillä pyritään aina vaikuttamaan yleisöön tavalla tai toisella. Sisältöjä suunnitellessa onkin syytä ymmärtää vaikuttamisen keinoja psykologian näkökulmasta vähintäänkin perustasolla.

Confabissa aihetta käsiteltiin muun muassa kognitiivisen vinouman näkökulmasta. Tämä viittaa ihmisillä esiintyviin taipumuksiin hahmottaa ja painottaa havaintojaan ja informaatiota tietyillä tavoin. Mielen oikopolut auttavat meitä selviytymään päivittäisessä tietotulvassa, mutta samalla vääristävät tulkintojamme.

Miten tämä liittyy helppolukuisuuteen?

Kognitiivisen vinouman periaatteiden mukaan ihmiset taipuvat ajattelemaan, että helposti luettava on helppo tehdä ja helposti muistettava on enemmän totta. Vaikeasti luettava koetaan vaikeasti tehtäväksi ja vähemmän todeksi.

Myös visuaaliset elementit ovat samojen vaikutusten alaisena – visuaalisesti korostettu teksti koetaan enemmän todeksi kuin vähemmän korostettu. Helppolukuinen sisältö on siis vaikuttavampaa.

David Thomas

Aiheesta puhui mm. David Thomas esityksessään Fight bias with content strategy.

5. Sisältötyössä murretaan raja-aitoja

Samaan aikaan kun Yhdysvalloissa monin paikoin rakennetaan raja-aitoja, sisältötyössä niitä halutaan rikkoa. Confabin esityksissä peräänkuulutettiin perustavanlaatuista yhteistyötä yli rooli-, osasto- ja tiimirajojen.

Esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin maailmassa teknologia, design ja teksti ovat erottamaton kokonaisuus, joita tulisi kehittää yhdessä, ei toisistaan erillisinä osina.

Nettisivuja kuitenkin suunnitellaan yhä sisältötyöstä erillisenä ja vastaavasti sisältöjä teknologiasta irrallaan. Tällaiset railot seisovat aidosti asiakaslähtöisen toiminnan ja sisältöjen edessä. Jos halutaan tuloksia, on raja-aitoja murrettava.

Chris Corak ja Rebekah Baggs

Aiheesta puhuivat mm. Chris Corak ja Rebekah Baggs esityksessään SEO and content design: Integrating user-centered search strategy into your workflow.

 

Kuvat: www.confabevents.com